Sandvik Tamrock Oy
Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 29.3.2006 Sandvik Tamrock Oy:n toimitiloissa (13.3.2006 alkaen Sandvik Mining and Construction Oy). Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin KHT-tilintarkastaja Matti Huhtala, sihteeriksi yhdistyksen toiminnanjohtaja Arja Lemmetyinen sekä pöytäkirjan tarkastajiksi toimitusjohtaja Jukka Korhonen ja elinkeinojohtaja Kalle Euro. Sääntömääräisinä vuosikokousasioina vahvistettiin yhdistyksen tilinpäätös vuodelta 2005 ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille.
Vuosikokouksen jälkeen Sandvik Tamrock Oy:n Site Manager Olli Rantanen kertoi yrityksestä, jonka omistaja on ruotsalainen pörssiyhtiö Sandvik. Yrityksessä on tehty vuonna 2005 organisaatiomuutos, jonka myötä yrityksen toiminnot on jaettu neljään asiakassegmenttiin, joita ovat 1. Underground Hard Rock Mining, 2. Underground Soft Rock Mining, 3. Surface Mining ja 4. Constructions.
Yrityksen Turun tehtaalla valmistetaan lastareita ja kuljetusajoneuvoja isojen, maailman-
laajuisten kaivosyhtiöiden (nikkeli, kupari, sinkki, arvometallit) tarpeisiin. Yritys on alallaan maailman markkinajohtaja. Yrityksen liiketoimintafilosofiana on ”Lowest cost per Loaded Ton.” Yrityksen historiasta kertoi tarkemmin Pertti Asola, joka on pitkään toiminut yrityksen johtotehtävissä, aina vuodesta 1954 eläköitymiseensä asti.
Yritys alkoi toimintansa Auran Rautasänkytehtaana (ARA Oy) vuonna 1913. Vuonna 1938 yrityksen Turun tehdas fuusioitui Helsingin tehtaan kanssa. Vuonna 1957 Turun tehtaan toimintaa oli eriytetty riittävästi, jotta tehtaat eivät kilpailisi toistensa kanssa. Turussa oli siirrytty raskaampaan tuotantolinjaan ja ARA tavaramerkki rekisteröitiin. Vuonna 1988 osake-
enemmistön aiemmin hankkinut YIT myi Turun tehtaan (ARA Oy:n) Tamrockille ja vuonna 1991 ruotsalainen Sandvik Ab osti 25 % Tamrockista kunnes vuonna 1998 Tamrock siirtyi kokonaan Sandvikin haltuun. Sandvik Tamrock Oy:n nimi muutettiin 13.3.2006 nimeksi Sandvik Mining and Construction Oy.
Site Manager Olli Rantanen otti myös esiin tärkeän kysymyksen toiminnan jatkumisesta Turun seudulla. Mahdollisuuksia tähän lisäävät mm. koulutetun työvoiman saatavuus, osaamiskeskustoiminta, joka edellyttää tiivistä korkeakouluyhteistyötä (teknisen korkeakoulun puuttuminen Turusta koetaan hieman ongelmallisena), koulutuspalvelujen saatavuus, alihankkijoiden panostukset sekä kilpailukykyinen ja toimiva logistiikka. Kummatkin puheenvuorot kirvoittivat lukuisia kiinnostuneita kysymyksiä.
Maukkaan iltapalan jälkeen kierrettiin yrityksen tuotantotiloissa, joissa työnjohtajat esittelivät tuotannon vaiheita ja eri vaiheissa olevia tuotteita. Lopuksi päästiin vielä katsomaan valmiin lastarin koekäyttöä yrityksen testiradalla.