Scroll Top
Ajankohtiasfoorumi
Ajankohtaisfoorumi 2008

Turun Liikemiesyhdistyksen Ajankohtaisfoorumin teemana oli meriklusteri ja sen vaikutukset Turun seudulle. Turun kaupungintalon valtuustosalissa pidettyyn ajankohtaisfoorumiin osallistui noin 60 Liikemiesyhdistyksen jäsentä.

Meriklusterin merkitys

Ajankohtaisfoorumin aloitti illan isäntä, kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen aiheenaan ”Meriklusterin merkitys Turun seudulle”. Kaupunginjohtaja korosti alueen yrityselämän vaikutusta kaupungin talouteen yleisesti ja siirtyi sitten käsittelemään erityisesti meriklusteria. Pukkinen toi esiin, että pieni maa voi kilpailla globaaleilla markkinoilla vain osaamiseen perustuvalla strategialla. Turun seudulla on pitkät perinteet esimerkiksi laivanrakennuksessa ja sen vuoksi alueelle on keskittynyt varsin paljon huippuosaamista.

Meriklusteri pitää sisällään meriteollisuuteen, merenkulkuun ja satamatoimintoihin yksityisellä ja julkisella sektorilla liittyvät toimialat. Meriklusterin ytimen muodostavat meriteollisuus, merenkulkuelinkeinot sekä satamatoiminnot.  Lisäksi meriklusteriin kuuluu  erilaisia liitännäisaloja, julkisen sektorin tahoja sekä järjestöjä.

Meriklusterin kannalta erittäin merkittävässä roolissa ovat työvoiman saatavuus ja osaaminen,  teknologisesti kehittynyt toimintaympäristö sekä alueen logistinen sijainti.

Meriklusteriin kuuluu koko maan laajuisesti 2 900 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on 13,2 miljardia euroa. Yhteensä nämä yritykset työllistävät suoraan 43 000 työntekijää ja välillisesti jopa 500 000 työntekijää.  Noin kolme neljäsosaa meriteollisuuden volyymistä on keskittynyt Turun seudulle. Alueella toimii 1000 meriklusteriin kuuluvaa yritystä. Meriteollisuus työllistää alueella suoraan 9 000 henkilöä ja välillisesti noin 14 000 työntekijää. Meriteollisuuden menestymisellä on siis varsin merkittävä vaikutus Turun seudun ja koko Lounais-Suomen menestymiseen.

Meriklusteri on huomioitu laajasti Turun seudun kehittämisessä ja päätöksenteossa. Se on esimerkiksi mainittu painopistealueena Turun osaamis- ja elinkeinostrategiassa. Ajankohtaisista meriklusteriin liittyvistä seikoista Pukkinen nosti esiin muun muassa Turun ammattikorkeakoulun laivatekniikan yliopettajan lahjoitusviran ja laivalaboratorion uudistamisen, valmistustekniikan lahjoitusprofessuurin, Turun merilukion, meriteollisuuden imagokampanjan sekä Meri-osken merkittävän roolin.

Merivoimat tänään -osana meriklusteria

Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Veli-Jukka Pennalan esitteli Merivoimien toimintaa. Hän aloitti tuomalla esiin merikuljetusten merkittävää roolia Suomen kannalta. Suomea voitaisiin ajatella jopa saarivaltiona, sillä yli 85 % ulkomaankaupasta kulkee meritse. Pennala totesi humoristiseen sävyyn kuulleensa kerrottavan, että mikäli merikuljetukset jostakin syystä loppuisivat, puolet suomalaisista kuolisi nälkään ja puolet jäätyisi kuoliaaksi.

Merikuljetusten suurimpana muutoksena Pennala piti kasvavaa liikennettä Venäjän satamissa. Myös suunnitteilla oleva Itämeren kaasuputki muuttaa tilannetta alueella. Suurimpana ympäristöuhkanan Pennala mainitsi öljykuljetusten valtavan kasvun tulevaisuudessa ja muistutti, että tällainen uhka saattaa laajeta monille yhteiskunnan eri alueille ja päätyä ääripäässä jopa sotilaalliseksi uhaksi.

Merivoimilla on kolme päätehtävää. Ensinnäkin merivoimat vastaa valtakunnan merellisestä puolustuksesta. Toiseksi se antaa virka-apua muille viranomaisille ja kolmanneksi osallistuu kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Valtakunnan merellinen puolustus tarkoittaa, että Merivoimat valvoo ja turvaa alueellisen koskemattomuuden, turvaa meriyhteydet ja torjuu merelliset hyökkäykset.

Turku on Merivoimien merkittävin keskittymä ja Turussa työntekijöitä on 1000 henkilöä eli puolet koko Merivoimien työntekijöistä. Pennala kertoi, että Merivoimien esikunnan muuttaessa Turkuun, 160:stä työntekijästä noin puolet muutti perheineen Turun seudulle. Noin 40 rekrytoitiin alueelta ja noin 40 sukkuloi Turun ja Helsingin välillä. Pennala kertoi, että työntekijät eivät vastustaneet Turkuun muuttoa, mutta puolisoiden työpaikat ja lasten koulunkäynti olivat merkittävimpiä muuton esteitä.

Esikuntapäällikkö Pennala kertoi myös Heikkilän kasarmista, jonka rakentamisen venäläiset aloittivat vuonna 1907. Ensimmäisen maailmansodan aikana alueella toimi Venäjän Itämeren laivaston vesilentoasema. Itämeren laivaston kasarmiksi suunniteltu päärakennus valmistui vuonna 1917. Kasarmialueen päärakennusta on remontoitu useaan otteeseen ja täydellinen peruskorjaus tehtiin historiaa kunnioittaen vuonna 2006-2007. Ympyrä on siis  sulkeutunut, kun vuonna 1917 valmistunut Heikkilän kasarmin päärakennus 90 vuotta myöhemmin vuonna 2007 palasi jälleen Merivoimien – tällä kertaa Itsenäisen Suomen Merivoimien – käyttöön. Pennala totesi, että Heikkilä ei tuntunut lainkaan vieraalta paikalta, vaan laivaston henki oli säilynyt siellä vuosikymmenten ajan.

Merivoimien resurssit ovat 265 miljoonaa euroa, josta noin 100 miljoonaa euroa menee materiaalihankintoihin, 164 miljoonaa toimintamenoihin ja vajaa miljoona kriisinhallintaan. Esikuntapäälliköltä kysyttiin, että jos Merivoimat saisi lisärahoitusta vaikka 50 miljoonaa euroa, mihin tuo rahasumma käytettäisiin. Pennala vastasi, että raha menisi kaluston ylläpitämiseen, esimerkiksi varaosien hankintaan.
Lisäksi Pennala kertoi Merivoimien pääasejärjestelmistä sekä keskeisimmistä hankkeista, esimerkiksi kolmesta miinantorjunta-aluksesta, jotka valmistetaan Italiassa. Tilauksen arvo on 250 miljoonaa euroa ja ensimmäinen alus saadaan Suomeen vuonna 2010.

Mielenkiintoisten esitysten ja keskustelun jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja lahjoitti asiantuntijoille kiitokseksi Turun Liikemiesyhdistyksen 100-vuotis historiikit. Kaupungintalon alakerrassa nautittiin maistuvaa ja runsasta iltapalaa. Lämpimät kiitokset asiantuntijoille, Turun kaupungille ja jäsenistölle erittäin onnistuneesta Ajankohtaisfooumista.