Kevätretki Uuteenkaupunkiin

Yhdistyksen kevätretki järjestettiin 21.5.2014 Uuteenkaupunkiin. Vierailujen kohteina olivat A-Mercedeksen valmistusta kasvattava Uudenkaupungin Autotehdas sekä sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva automuseo. Ilta päätettiin ravintola Pookin idyllisessä ympäristössä. Seuralaisineen paikalla oli noin 70 yhdistyksen jäsentä.

Kevätretki alkoi siirtymisellä Turun kauppatorilta tilauskuljetuksella Uuteenkaupunkiin ja Autotehtaalle, jossa yhdistyksen otti vastaan Valmet-Automotiven viestintäpäälliikkö Mikael Mäki. Tilaisuuden aluksi saimme kuulla lyhyen selostuksen, miten tehdas on siirtynyt Porchen valmistamisesta Mercedeksen A-sarjaan ja miten varsinainen tuotanto on järjestetty. Tämän jälkeen jäsenet jakaantuivat kahteenryhmään, joissa tehtiin tehdas kierros, jossa päästiin tutustumaan Autojen valmistukseen. Päällimmäisinä osallistujille jäi mieleen tehtaan erinomainen siisteys ja matalat äänet. Paikalla oli myös muutamia jäseniä, jotka olivat osallistuneet edelliseen vierailuun 1987, jolloin päälimmäisiä muistikuvia olivat kova kilke ja hyvin tehdasmaiset olosuhteet. Kuvaaminen tehtaassa oli luonnollisesti kielletty, mutta kierroksen läpikäynti toi hyvin esiin erilaisest vaiheet kokoonpanosta ja maalauksesta viimeistelyyn, minkä tuotoksena valmistetaan uusia A-Sarjan Mercedeksiä.

Samaan aikaan, toinen ryhmä osallistui tehdaskierrokselle kävi Mäki toiselle puoliskolle läpi hieman Autotehdas yleisemmällä tasolla. Mäen mukaan tehdasta Mercedeksen tuotantoon valmistettaessa oli paikalle hankittu Suomen laajimmat hitsauslaitteet, jotka olivat erittäin merkittävä osa kokouudistuksesta. Valmistuksessa käytetään yhteensä 200 hitsausrobottia, jotka tekevät työstä noin 90%. Tämän ohella tehdas tarjoaa työtä noin 1000 henkilölle on Vakka-Suomen suurin työnantaja, lähes sadan Suomen suurimman työnantajan joukossa.

Samaan aikaan maailmanlaajuisesti Uudenkaupungin autotehdas on kuitenkin suhteellisen pieni toimija. Mäki alleviivasi esityksensä ohessa, miten 2008 uudistetun strategian mukaisesti keskittyminen autojen valmistuksen ohella on tuottanut tulosta on elinehto tehtaan toiminnalle. Saman aikaisesti autotehdas on pyrkinyt laajentumaan ja olla lähempänä asiakkaitaan. Tämä näkyy erityisesti toimipisteinä Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Huomattavaa on myös se, miten viimeisimmät valmistussopia ennen tehtaalla on ollut yhteistyötä asiakkaan suunnittelulle. Porche aloitti valmistuksen Uudessa kaupungissa positiivisen Ladan Euro Samara yhteistyön jälkeen ja Daimler onnistuneet avoautojen kattoyhteistyön pohjalta. Uudessa kaupungissa on ollut pitkät perinteet korkeamman arvoluokan autojen valmistuksesta, mistä perujaan on myös laadukas avoautokatto osaaminen, mitä nykyään hyödynnetäämn Daimlerin, BMW:n ja esimerkiksi Bentleyn kanssa. Kokonaisuudessa Autotehdas kaikkine yksikköineen on maailman 3 suurin avoautojen kattojen valmistaja.

Myös tulevaisuus näyttää autotehtaalla hyvältä. Se on juuri lisännyt A-Mercedeksen tuotantoa ja niillä on ollut kasvava kysyntä markkinoilla, kun kompaktiluokka on noussut parhaiten myyviksi malleiksi markkinoilla. Tämä on näkynyt työpaikkojen lisääntymisenä sekä tuotannossa että toimihenkilöpuolella, mutta Mäki muistutti esityksensä lopuksi, että menestys on täysin riippuvaista autojen menekistä. Daimler pitää Suomea ja Uudenkaupungin autotehdasta hieman joustavampana valmistajana kuin sen kahta muuta A-sarjalaisia valmistavaa tehdasta Saksassa ja Unkarissa.

Mäen esitys sai aikaan akviitivisia kysymyksiä yleisöstä, mutta aikataulusyistä siirtyminen automuseoon siirtyi suhteellisen nopeasti esitysten jälkeen. Museossa yhdistyksen otti vastaan Ilkka Ruohonen, joka kävi läpi Suomen laajinta esittelyautojen kokoelmaa. Esittely oli erittäin kattava ja siinä käytiin läpi maailman historiaa autojen valossa. Myös aiemmin Uudessakaupungissakin valmistetut Saabit olivat merkittävässä osassa esittelyä. Automuseossa oli kolme hallia autoja, jotka olivat esittelyssä. Ohjatun kierroksen ohella jäsenet tutustuivat autoihin omatoimisesti. Museossa oli paikalla sekä liikenteesät tutumpia että sitten harvinaisempia malleja. Nokian entisen edustus Tsaikan ja Kekkosen Saabin lisäksi esillä oli muun muassa 1900-luvun alun T-Ford ja ennen 1910 valmistettujen autojen luokan suomenmestari. Museokierros oli kattava ja Ruohonen totesikin lopuksi, että nähtävää jäi varmasti myös seuraavaan kertaan.

Museon jälkeen ilta sai erittäin hyvän päätöksen Ravintola Pookissa Saaristolaistpöydästä nauttien. Pöydässä oli laajavalikoima lähialueiden kalaa, vain varhaisperunat olivat peräisin Ruotsista. Iltaa istuttii rauhallisissa merkeissä Pookin pihalla nauttien erinomaisesta kelistä ja hyvästä seurasta. Paluumatka takaisin Turkuun sujui rauhallisesti ja osallistujilta tuli kiitosta tapahtumasta.

Johtokunta kiittää kaikkia mukana olleita ja toivottaa tervetulleeksi jäsentapahtumiin syksyllä sekä tietenkin 27.5. pidettävään golf-kilpailuun.