Scroll Top
1906
Turun Liikemiesyhdistys perustettiin. Ensimmäinen puheenjohtaja oli kauppaneuvos J. G. Nordström.

1900-luvun alussa Turku oli 45 000 asukkaan elinvoimainen kaupunki, jonka väestöstä suuri osa oli ruotsinkielisiä...

Turun Liikemiesyhdistys perustettiin. Ensimmäinen puheenjohtaja oli kauppaneuvos J. G. Nordström.

1900-luvun alussa Turku oli 45 000 asukkaan elinvoimainen kaupunki, jonka väestöstä suuri osa oli ruotsinkielisiä. Turun esikaupunkialueilla ja ympäröivällä vauraalla maaseudulla asui lähinnä suomenkielistä väestöä. Siksi oli luontevaa, että turkulaiset kauppiaat ja muut palvelualan yrittäjät järjestäytyivät omaan yhteisöönsä, Turun Liikemiesyhdistykseen. Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin ”jäseniensä henkisen ja aineellisen edistyksen harrastaminen sekä yleensä paikkakunnan liikesivistyksen kehittäminen”. Perustamistoimissa keskeisessä asemassa oli kauppaneuvos J. G. Nordström, joka toimi yhdistyksen puheenjohtajana lähes yhtäjaksoisesti vuosina 1906–1931.

Johan Gustaf (Janne) Nordström syntyi merimiehen poikana Uudessakaupungissa 1865. Kaksi luokkaa oppikoulua käytyään hän lähti itsekin merille, mutta palasi sieltä jo 16-vuotiaana ja toimi sen jälkeen erilaisissa liikealan tehtävissä mm. Raumalla. Vuonna 1892 hänestä tuli Maamiesten Kauppa Oy:n toimitusjohtaja.

  1. G. Nordström oli merkittävimpiä Turun ns. suomenmielisiä: hän kuului mm. Turun Suomalaisen Säästöpankin ja Turun Kansallisen Kirjakaupan perustajiin. Hän oli perustamassa myös Kauppalehteä. Hänen nimensä liittyy monen turkulaisen yhdistyksen perustamisvaiheisiin, näihin kuuluvat Turun Liikemiesyhdistyksen ohella mm. Turun Suomalainen Yliopistoseura ja Turun kauppakamari. Nordström oli myös Turun kaupunginvaltuuston ja Turun Satamahallituksen jäsen. Erilaisia luottamustehtäviä yrityksissä, yhdistyksissä ja julkishallinnossa hänellä oli elämänsä aikana noin viisikymmentä.

Kauppaneuvoksen arvon J. G. Nordström sai vuonna 1919. Nordströmin painamattomat muistelmat on tallennettu Turun Maakunta-arkistoon. Niiden pohjalta syntyy kuva merillä karaistuneesta miehestä, joka ei turhia hermoillut. Esimerkiksi joutumistaan punaisten vangiksi keväällä 1918 hän kuvaili lähinnä huvittuneeseen sävyyn. Kauppaneuvos Nordström kuoli vuonna 1953.