Art&Business -ajankohtaisfoorumi järjestettiin 23.10 osana syksyn 2019 teemaa liiketoiminta ja luovat alat. Saimme kunnian olla Turun Taideyhdistys ry:n vieraana Turun Taidemuseossa, joka tarjosi upeat puitteet tilaisuudelle.
Tapahtuma alkoi pienmuotoisella cocktailtilaisuudella, jonka aikana Liikemiesyhdistys ry:n puheenjohtaja Lasse Lindholm sekä Taideyhdistyksen ry:n puheenjohtaja Jaakko Ossa lausuivat muutaman sanan. Ossa korosti puheessaan liiketoiminnan ja luovien alojen pitkää ja hedelmällistä yhteiseloa. Esimerkkinä tästä hän nosti esiin Turun taidemuseon, jonka rakentamisen rahoittivat Dahlströmin liikemiesveljekset. Taideyhdistys ottaa vastaan yksityishenkilöiden tekemiä taidelahjoituksia museon kokoelmiin. Ossa myös kehoitti kaikkia yhdistyksen jäseniä tutustumaan Turun Taidemuseon Ystävät ry:n toimintaan.
Tervetuliaispuheiden jälkeen siirryttiin museon toiseen kerrokseen kuulemaan illan alustuksia. Ensimmäisenä vuorossa oli Makasiini Contemporayn omistaja ja johtaja Frej Forsblom. Toisenpolven galleristina Frej on seurannut alaa läheltä ja myös nähnyt alalla tapahtuneet muutokset. Takavuosina esimerkiksi pankit keräsivät taidekokoelmia, mutta tänä päivänä suurin osa taiteen ostajista on yksityishenkilöitä. Galleria toiminta on myös kansainvälistynyt. Frej kertoo suurimman osan asiakkaistaan olevan ulkomailta, mutta myös pääkaupunkiseudulta ja Turusta. Internet on muuttanut myös galleristin työtä huomattavasti, esimerkiksi some on tänä päivänä tärkeä työkalu. Frej kertoo, että suuri osa keräilijöistä ostaa teoksen näkemättä sitä koskaan fyysisesti, kuvien perusteella.
Frejin galleria myy nykytaidetta, joten teoksen aitouden toteaminen on yksiselitteisempää kuin vanhempaa taidetta ostettaessa. Seuraava puhuja Pauliina Littorin painotti, että vanhemmassa taiteessa teoksen provenienssin selvittäminen on tärkeää. Pauliinan mukaan on tärkeää eroittaa keräily ja sijoittaminen toisistaan. Hyvä sijoituskohde on tyyppiesimerkki, jonka tunnistaa huoneen toisesta päästä tietyn taiteilijan teokseksi.
Lopuksi kuulimme vielä Arja Lemmetyisen tämänhetkisen tutkimuksen tuloksista liittyen museokokemukseen Turun Taidemuseossa sekä Italialaisessa The National Gallery of the Marchessa. Ihmiset tavoittelevat moniuloitteista museokokemusta, jossa yhdistyvät niin viihde, estetiikka kuin oppiminenkin. Eskapistiset, jopa kummat kokemukset olivat myös kuluttajien mieleen, kuten jooga ”väärässä paikassa” eli taidemuseossa. Jäämme odottamaan lisätutkimuksia esimerkiksi siitä, onko demografioilla merkitystä museokokemuksen määrittymisessä.