Scroll Top

Syyskokouksen yhteydessä palkittiin Vuoden turkulainen liikemies 2020

Korona on määrännyt tahdin tänä vuonna myös Liikemiesyhdistyksen toiminnalle. Alkuvuodesta 2020 yhdistys vieraili Langh-yhtiöiden pääkonttorissa Piikkiössä, mutta tämän jälkeen Liikemiesten Lihapullat ovat olleet ainoa tapa jäsenille osallistua yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksen syyskokous ja pikkujoulujuhla pidettiin hybriditapahtumana 19.11.2020 Turun AMK:n EduCity:ssä ja Zoomissa. Ennen syyskokouksen alkua kaksi Turun AMK:n sairaanhoitajaopiskelijaa esitteli maskien sekä käsidesin oikeaoppista käyttöä. Kun maskit oli asetettu kasvoille, oli syyskokous valmis alkamaan.

Syyskokouksen puheenjohtajana toimi yhdistyksen kunniajäsen Matti Löyttyniemi. Syyskokous valitsi Lasse Lindholmin viidennelle kaudelleen yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajaksi ja Taina Erikssonin johtokunnan varapuheenjohtajaksi. Muuten johtokunta jatkaa entisellä kokoonpanolla vuonna 2021, sillä erotuksella, että erovuoroisten jäsenten Yrjö Förbom ja Tuija Rompasaari-Salmi tilalle ei valittu uusia jäseniä. Syyskokous päätti johtokunnan jäsenmäärän laskemisesta 12 jäsenestä 10 jäseneen. Sijoitustoimikunnan puheenjohtaja Antti Kanervisto piti pienen katsauksen yhdistyksen sijoitustoimintaan kokouksen lopuksi.

Syyskokouksen jälkeen tilaisuus jatkui EduCity:n Taidon portailla, ensimmäisenä vuorossa oli paljon odotettu Vuoden turkulaisen liikemiehen palkitseminen. Tänä vuonna yhdistys palkitsi kaksi henkilöä Bayerin pitkäaikaisen varatoimitusjohtajan Peter Essenin ja Faron Pharmaceuticals -biolääkeyhtiön perustajan ja toimitusjohtajan Markku Jalkasen. Kun maljat oli kilistelty oli vuorossa alustukset uunituoreilta Vuoden turkulaisilta liikemiehiltä.

Positiivisesti valinnastaan yllättynyt Peter Essen aloitti kertomalla Bayerin Turun tuotantolaitoksen historiaa. Huhtamäki-konserniin kuuluva Leiras perustettiin 1946. Leiras aloitti yhteistyön saksalaisen ehkäisypillereistään tunnetun Schering Oy:n kanssa 50-luvulla. Lopulta vuonna 1996 Leiras päätyi Schering Oy:n omistukseen ja samalle Leiraksen lippulaivatuote vuonna 1990 lanseerattu Mirena ehkäisykierukka siirtyi Schering Oy:n portfolioon. Vuonna 2006 Bayer osti Schering Oy:n ja tällä hetkellä ehkäisytuotteistaan tunnettu Turun tuotantolaitos on suurin Bayrin 25 tehtaasta. Peter Essen toteaa, että tuotannon kasvattaminen ja pitäminen Turussa on ollut yksi osa-alue, jossa hän on pystynyt käyttämään osaamistaan Turun seudun hyväksi. Vastuullisuus on tärkeää Essenille ja erityisen ylpeä hän onkin Bayerin uudesta ehkäisyimplantista, jonka avulla perhesuunnittelu on mahdollista naisille kehittyvissä maissa, kuten Afrikassa ja osassa Aasiaa.

Me ollaan pärjätty tosi hyvin yrityskauppojen aikana, koska meillä on ollut sellaista erikoisosaamista mitä uudet omistajat ovat halunneet. Kysymyksessä ei ole ollut se, että iso uusi ostaja tulee, ottaa kruununjalokivet ja lähtee, vaan nimenomaan on haluttu keskittää toimintoja ja kasvattaa tätä Turun tuotantoa.

Peter Essen

Tie akateemisesta tukimuslaboratorioista ihmisille hyödyllinen tuoteeseen on haastava. Kupittaalla 30 vuotta työskennelleen Markku Jalkasen ura on esimerkki siitä, että biotekniikka firman on mahdollista toimia Suomen Turussa. Sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä sekä yhteistyötä se tosin Jalkasen mukaan vaatii. Tärkein ero biotekniikka ja lääkefirman välillä on Jalkasen mukaan viivan alle jäävä luku, joka biotekniikka yrityksellä on miinusmerkkinen ja lääkefirmalla plusmerkkinen. Biotekniikkafirmoja voidaan ajatella ison yhtiön R&D yksiköksi. Lääkkeet ovat tehokkainen keino hoitaa sairauksia, mutta niiden kehittäminen vaati pääomaa. Kuluva vuosi 2020 on ollut omaa luokkaansa lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiseen investoidun pääoman näkökulmasta.

”Akateemisesti tämä kaupunki on poikkeuksellinen, meidän täytyy vaan pystyä hyödyntämään se” 

Markku Jalkanen

Orionin kaupallinen johtaja Satu Ahomäki aloitti uransa Orionilla 1990-luvun alussa. Tällöin oli kulunut muutama vuosi Orionin ja Farmoksen fuusiosta, joka oli osa 1980-luvulla alkanutta lääketehteidan keskittymistä kahdelle isolle toimijalle Orionille ja Huhtamäelle. Farmos fuusion perua ovat esimerkiksi Kärsämäen tehtaat, joihin Orion ilmoitti pari viikkoa sitten investoivansa noin 17 miljoonaa euroa. Orionilla on erityisen vahva asema kotimarkkinoilla ja joka kolmas apteekista myyty lääkepaketti on Orionin. Orionilla on myös tärkeä rooli suomalaisen huoltovarmuuden takaajana.

Tähän mennessä on kuultu tehtaanjohtajaa ja tiedemiestä nyt saatte kuulla myyntinaista.

Satu Ahomäki

Illan viimeisenä alustuksena kuultiin PET-keskuksen johtaja Juhani Knuutia, jonka esityksen otsikko oli ”Vaihtoehtoiset faktat ja lääketiede”. Alle 50-vuotiaat suomalaiset hakevat terveystietoa verkosta ja sosiaalisesta mediasta, kun yli 50-vuotiaat seuraavat edelleen eniten televisiota ja printtimediaa. Knuutin mukaan ongelma on se, että terveydenalan ammattilaiset eivät ole tavoitettavissa siellä missä tietoa haetaan, esimerkiksi monet lääkärit ovat passiivisia somessa. Lääketieteen ulkopuolinen liiketoiminta saattaa houkutella paljon toimijoita, jotka valmistavat tuotteita ja tarjoavat palveluita, jotka perustuvat virheellisiin terveysuskomuksiin. Syy tähän on, että ei-lääketieteellisten tuotteiden ja palveluiden myynti on erityisen kannattavaa. Lääketeollisuuden myyntiluvut pyörivät 851-1092 miljardissa eurossa per vuosi, kun muu sen ulkopuolella oleva on liiketoiminta on noin 200-300 miljardia euroa vuodessa.