Vuosina 1952–55 puheenjohtajana toimi kauppaneuvos Akseli Hietakari.
Historia
Turun kauppakorkeakoulun perustaminen oli 1950-luvun merkittäviä hankkeita, jossa Liikemiesyhdistys oli keskeisesti mukana.
Liikemiesyhdistyksen sodan aikaiseen johtokuntaan kuuluivat (edessä vasemmalta) Ilmari Kataja, Heikki Kestilä, Kalle Toivonen, Hugo Helander ja Lauri Katara sekä (ylhäällä vasemmalta) Veli Arvonen, Yrjö Korte, Heikki Huhtamäki, Armas Koivurinta, Otto Wallin, Mauno Mäki, Akseli Hietakari ja Yrjö Rekola.
1930-luvun loppupuolella yhdistys retkeili aktiivisesti. Vuonna 1937 käytiin Friitalan Nahkatehtaassa ja seuraavana vuonna porilaiset tekivät vastavierailun Turkuun ja tutustuivat mm. P. C. Rettig & Co:n tupakkatehtaaseen. Samana vuonna yhdistys teki vierailun Viipuriin asti käyden mm. Enso-Gutzeitin vieraana.
J.G. Nordströmin ohella Kalle Toivonen lienee Liikemiesyhdistystä eniten kehittänyt henkilö. Hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1936–51.
Liikemiesyhdistyksen asema vahvistui suuresti kauppaneuvos Kalle Toivosen...
Liikemiesyhdistyksen ensimmäinen naisjäsen, Aline Grönberg, valittiin jo 1930-luvulla. Hän syntyi Turussa vuonna 1871 ja toimi koko ikänsä tekstiilialalla. Oltuaan ensin muiden yritysten palveluksessa hän perusti vuonna 1908 Turun Vanuliikkeen, josta vuonna 1944 tuli Turun Vanu Oy. Yrityksellä oli sivuliikkeitä Helsingissä ja Salossa...
G. Nordströmin jälkeen puheenjohtajana toimi vuosina 1932–1935 pankinjohtaja O. G. Nevanlinna.
Vuorineuvos Heikki Huhtamäki toimi yhdistyksen jäsenenä ja johtokunnan jäsenenä vuodesta 1931 alkaen. Huhtamäki lienee merkittävimpiä Turun Liikemiesyhdistykseen kuuluneista talouselämän vaikuttajista. Mittana ei voi pitää vain liikevaihtoa, vaan myös sitä, että Huhtamäki omisti johtamansa yritykset ja oli ne itse luonut tyhjästä aloittaen uransa kiertelevänä kaupustelijana...
Itsenäisen yhdistyksen sopimuskirjan allekirjoitukset vuodelta 1920
Liikemiesyhdistys perusti 1920-luvun alussa Liikeapulaiskoulun. Yhdistys oli vähän aikaisemmin huolehtinut myös siitä, että Turun kaupunki oli perustanut suomenkielisen kauppakoulun.
Kun Turkuun vuonna 1918 perustettiin Kauppakamari, Liikemiesyhdistyksen toiminta muuttui vähemmän virallisluontoiseksi. Tosin kaikki yhdistyksen jäsenet eivät kuuluneet Kauppakamariyhdistykseen.